Opetussarjat

Kuuluu sarjaan

Kristityn ravintoympyrä
Jarmo Sormunen
39:27
Views: 68

KRISTITYN RAVINTOYMPYRÄ 2. 

RUKOUKSEN SALAATTI 

Tässä lokakuun opetussarjassa me käsitellään Sataman Illoissa kristityn ravintoympyrää. Kuten jo viime kerralla oli puhetta, meidän ravintomme on nykyään terveellisempää ja ravitsevampaa kuin koskaan. Aivan erityisesti asiantuntijat näkevät kasvisten merkityksen kasvaneen jokapäiväisessä ruuassamme. Periaatteessa. Niitä pitäisi kuulemma syödä
päivittäin noin puoli kiloa! Ongelma vain on siinä, että salaatit, hedelmät, marjat ja juurekset eivät läheskään aina löydä tietään meidän lautasellemme. 

Hengellisessäkin elämässä ravinnon saanti on äärimmäisen tärkeää. Viimeksi puhuttiin Raamatun maidosta ja leivästä meidän hengellisen raavintomme pohjana. Tänään on tarkoitus puhua rukouksesta, jota tekisi mieleni verrata - vähän
väkisinkin - noihin kasviksiin. 

Rukous on äärettömän laaja aihe. Ja mä puhun siitä tänään lähinnä hengellisen elämän tasapainon näkökulmasta. Jos haluat tietää aiheesta lisää, niin käy katsomassa Sataman nettisivuilta Jokiniemen Juhan tähän samaan aikaan pitämä opetus. Siinä on erilaista näkökulmaa. Vaikka kuinka tietäisimme, että rukous on tärkeää ja terveellistä, se ei siltikään aina tule todellisuudeksi meidän hengellisessä elämässämme. 

Rukouksen suhde muuhun hengelliseen ravintoon, Raamattuun, seurakuntayhteyteen ja uskon jakamiseen, taitaa käytännössä olla samanlainen kuin kasvisten suhde muuhun ravintoon. Teorian tiedämme, mutta käytäntö on vähän toista. Esimerkiksi Raamatun lukeminen ilman toimivaa rukouselämää johtaa yksipuolisuuteen. Meidän päämme kyllä kasvaa, mutta sydämemme ei. Siksi mä toivon tämän opetuksen kautta rohkaisevani Sua ymmärtämään rukouksen merkitystä ja sen yllättävää helppoutta ihan arkisessa elämässämme. 

Ennenkuin mennään pitemmälle, katsotaan yksi Elisan mainos, jonka yhteistyökumppanina on ollut Asemanlapset ry. Siinä pyritään mainonnan lisäksi kiinnittämään huomiota vanhempien ja lasten väliseen Yhteyden pitämiseen. 

https://www.youtube.com/watch?v=czD6WVLV8Ac

I JUMALA ODOTTAA

Niinkuin tuon mainoksen isä, myös meidän Taivaallinen Isämme haluaisi viettää aikaa ja keskustella meidän kanssamme. Mutta meillä ei aina ole aikaa, tai me emme kehtaa, tai emme vain välitä Hänen seurastaan.
Mitä ovat ne syyt, jotka estävät Sinua viettämästä aikaa Taivaallisen Isämme kanssa? Mikä estää meitä rukoilemasta? (Keskustellaan kaverin kanssa).
Jumala haluaa puhua meille ja kuunnella meitä. Hän haluaa meidät yhteyteensä, lähelleen. 

Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni uppiniskaista kansaa kohden, joka vaeltaa tietä, mikä ei ole hyvä, omain ajatustensa mukaan. 

 

Jes 65:2 

Ottakaa mukaanne sanoja ja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: "Anna anteeksi kaikki rikokset, ota armoihisi, niin me tuomme sinulle uhrimulleiksi huultemme uhrit.

 

Hoos 14:2 

Meillä on usein rukouksesta käsitys välineenä saada jotakin Jumalalta. -Jumala on tarkoittanut sen ennen kaikkea yhteydenpitokanavaksi. Vähän samalla tavalla kuin kännykän. Sillä erolla, että me emme tarvitse rukoukseen mitään laitetta. Se ei ole tarkoitettu käytettäväksi vain hätätilanteissa, vaan aina, joka hetki. Se voi olla sanojen kautta tapahtuvaa tai myös ajatuksen tasolla käytävää keskustelua. Se ei tarvitse tiettyä asentoa tai paikkaa. Ei tietynlaista mielialaa tai vain yhtä ajankohtaa päivässä. Me voimme olla Jumalan kanssa yhteydessä kaiken aikaa ja antaa Hänen
vaikuttaa niin ajatuksiimme, asenteisiimme kuin ratkaisuihimmekin. 

II RUKOUS - KAIKISSA TILANTEISSA 

Psalmeissa on paljon esimerkkejä rukouksesta erilaisissa elämän tilanteissa. 

Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan.

 

Ps 6:9 

Jumala lupaa kuulla ja vastata. Rukous hädässä: 

Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.

 

Ps 50:15 

Tämä on meille kaikkein tutuin rukouksen muoto. Tätä jaetta on usein kutsuttu Jumalan puhelinnumeroksi.
Vaikka olisimme kaukanakin Jumalasta, me huudamme Häntä avuksi, kun olemme yleensä yrittäneet kaikkea muuta. Omalla tavallamme, omilla sanoillamme. Hädässä ei ihmistä yleensä tarvitse opettaa rukoilemaan…
Ja Jumala lupaa vastata ja auttaa. Mutta Hänen apunsa ei ole hyväntekeväisyysjärjestön kaltaista apua,jolloin autettavalta ei edellytetä, eikä monien mielestä saakaan edellyttää, mitään vastinetta. Jumala haluaa muuttaa ihmistä niin, että tämä ei enää ajautuisi vastaavanlaiseen tilanteeseen, ainakaan omasta syystään. Hän haluaa meidän oppivan kunnioittamaan Häntä Jumalana. Sillä Hän ei tahdo vain auttaa meitä, vaan pysyvään yhteyteen kanssamme. Hän haluaa muuttaa meitä. 

Sovellutus:
Meillä kaikilla on todennäköisesti kokemusta tämänkaltaisesta rukouksesta. Tähän liittyy usein myös lupauksia: ”Jos tässä autat, niin ikäni Sua palvelen…” -Jumala saattaa muistuttaa sitten vuosienkin päästä näistä tilanteista, vetääkseen meitä lähelleen. Rukous ahdistuksessa: 

"Daavidin psalmi. Daavid pakenee poikaansa Absalomia. Herra, miten paljon minulla on ahdistajia! Monet nousevat minua vastaan, monet sanovat minusta: "Ei Jumalakaan häntä auta." Sinä, Herra, sinä olet minun kilpeni ja kunniani, sinä nostat minun pääni pystyyn. Minä huudan avukseni Herraa, ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltaan. Minä menen levolle ja nukahdan, sitten herään taas aamuun. Koko yön Herra suojelee minua. En pelkää, vaikka tuhatpäinen joukko joka puolelta saartaisi minut. Tule avukseni, Herra!

 

Ps. 55:16-19 

Daavidin oma poika Absalom teki vallanvankaappauksen ja isä joutui kiireella pakenemaan pojan kannattajia. Sen on täytynyt olla Daavidille äärimmäisen nöyryyttävää, turhauttavaa ja kivuliasta. Sillä hän tiesi tuon tapahtumaketjun johtuneen hänen omista synneistää, aviorikoksesta Batseban kanssa. Daavid ei ruvennut sotaan vaan lähti pakoon  ja rukoili. Rukouksessa Daavid vuodatti murheensa, ahdistuksensa ja häpeänsä. Hän turvautui Jumalaan ja luotti Hänen vastaavan. Rukous auttoi Daavidia saamaan unen, huolimatta ahdistuksesta ja pelosta. 

Sovellutus:
Kun me koemme epäoikeudenmukaisuutta tai vääryyttä, tai joudumme tappiolle, niin mitä silloin teemme? Ryhdymmekö kostamaan vai rukoilemmeko Jumalaa? Jätämmekö asiamme Hänen haltuunsa? Silloinkin kun mieli tekisi hyppiä seinille? Rukous on meidän välineemme saada yhteys Jumalaan kovimmankin ahdistuksen ja pelon keskellä. -Silloinkin kun saat tietää sairastavasi parantumatonta sairautta. Silloinkin kun puolisosi on Sinua pettänyt.
Silloinkin kun olet menettänyt omaisuutesi taattuasi kaverin lainaa. Rukous synnin tuskassa: 

Daavidin mietevirsi. Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty! Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä! Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani. Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni; minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana, jona sinut löytää voidaan. Vaikka suuret vedet tulvisivat, eivät ne heihin ulotu. Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla. Sela.

 

Ps 32:1-7 

Tämä rukous liittyy tilanteeseen, jossa Daavid oli tehnyt tuon jo edellä mainitsemani aviorikoksen naapurin rouvan kanssa. Hän yritti olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mutta hänen omatuntonsa ei jättänyt rauhaan. Nakertava syyllisyys vei häneltä ilon, yöunet ja henkiset voimat. Ja rukouksessa hän tunnusti Jumalalle syntinsä. Tosin tämä psalmi ei kerro sitä, että tähän rukoukseen tarvittiin profeetta Naatanin pysäytys. ”Sinä olet se mies!” Mutta kun hän oli tuonut asiansa Jumalalle, hän sai anteksi syntinsä, rauha ja ilo palasivat. 

Sovellutus: 

Rukous on meidän välineemme saada yhteys Jumalaan saada syntimme anteeksi. Joskus siihen tarvitaan apua, joskus se onnistuu ihan suoraan rukouksessa, ilman välikäsiä. 

Kiitosrukous: 

Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.

 

Ps 7:17 

Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.

 

Ps 63:4 

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

 

Fl 4:5-6 

Kiitos on olennainen osa kristityn rukouselämää. Rukouksen ei tulisi olla vain pyytämistä ja huokailemista, vaan myös 

iloitsemista ja kiittämistä. Meillä on paljon enemmän kiitettävää kuin pyydettävää! Suunnitelmallisuus ei ole huono juttu ruouksessa. On hyvä tietoisesti vaikka aloittaa kiittelemisellä. Sitä helpompi on luottaa Jumalan vastaavan
myös pyyntöihin. Jumala iloitsee kun Hänen omansa ovat kiitollisia. 

Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.

 

Ps 22:3

Miten paljon Sinä kiität Jumalaa rukoillessasi? Siinä voi kasvaa :). 

Ylistysrukous: 

Niin minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa, ylistän sinua paljon kansan keskellä.

 

Ps 35:18 

Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.

 

Ps 66:17 

Kiittämisen ja ylistämisen ero: Me kiitämme Jumalaa siitä, mitä Hän on meille antanut. Me ylistämme Häntä siitä mitä Hän on. Onko Sinulle helppo ylistää Jumalaa itseksesi? Siinäkin voi ihan hyvin kasvaa. Ei vain siksi, että se auttaa pääsemään ’rukouksen aalloille’ , vaan myös ihan siksi, että Jumala on ansainnut kaiken ylistyksen ja palvonnan. 

Sydämen rukous: 

Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.

 

Ps 51:6 

Rukous ei ole vain sanojen tuomista Jumalalle.Se on sydämem puhetta, ajatusten vuodattamista Jumalalle.
Se on mahdollista joka hetki! On mahdollista olla rukouksessa koko ajan - ikään kuin Jumalan läsnäolossa!
Raamattu ei opeta pitämään vain tiettyä määrää rukoushetkiä päivässä (vaika ne auttavatkin pysymään rukouksessa). Meitä kehotetaan pysymään Hengellä täytettyinä, Jumalan yhteydessä, kaiken aikaa. Mä voin rukoilla tälläkin hetkellä, huokailla tietoisena siitä, että Hän kuulee minua kaiken aikaa. Vrt. Se on vähän kuin olisi tällaiset rukouksen napit korvissa kaiken aikaa - mikrofonilla varustettuna. 

Kuunteleva rukous: 

Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä. 

 

Ps 95:7 

Meillä on rukouksessa usein kiire pois, kun olemme kertoneet huolemme. Jumala haluaa puhua meille, mutta meillä ei ole aikaa, tai me emme osaa kuunnella tai emme malta kuunnella. Kun Jumala on sanomassa, puhumassa hengelleni jotain, liian usein Hän näkee minusta vain selkäpuolen. Rukouksessa kuuntelemista voi opetella - pysymällä vähän kauemmin 

Hänen edessään mä uskon sisäiseen sanaan. Siihen että Jumala puhuu hengelleni. Itse kuulen Jumalan puheen sisäisenä, hiljaisena ja sitkeänä tietoisuutena, että näin se on, tätä Jumala tarkoittaa. Yleensä raamatun lukemisen ja sen jälkeisen rukouksen yhteydessä. Mutta se on koeteltava Raamatun sanalla. 

III OPETA MEITÄ RUKOILEMAAN! 

Olemme erilaisia suhteessa rukouseen. Kuten Raamatun tulkintaamme, myös rukouselämäämme vaikuttaa meidän
luontemme, temperamenttimme. Toiselle keskittyminen rukoukseen käy lähes luonnostaan, kun taas toisen
on äärimmäisen vaikea hiljentyä ja keskittää ajatuksensa Jumalan kanssa keskustelemiseen. Siksi rukouselämässä tulisi olla joustoa. Kaikkia ei ole kutsuttu rukoustaistelijoiksi, peräänantamattomiksi esirukoilijoiksi.
Rukousmuotoa ei tule lyödä tiukkoihin raameihin. Jos Sinun on helpompi keskittyä rukoukseen kävellessäsi, niin kävele ja rukoile. Jos seisot, istut tai makaat mieluummin rukoillessasi, niin tee niin. Mutta hyvä kun puhut Jumalan kanssa.
Toisille on helpompi kirjoittaa rukoukset. Toinen puhuu Jumalalle kuin toverilleen. Joku kokee sen liian tuttavallisena, eikä sitäkään tule torpata. 

Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja pyysivät: Kerran, kun Jeesus oli ollut rukoilemassa, eräs hänen opetuslapsistaan
pyysi: "Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin opetti opetuslapsiaan.

 

Lk 11:1 

Rukousta opitaan oppimalla toisilta. Kukaan ei ole mestari syntyessään, ei myöskään uudestisyntyessään. Siksi ei tarvitse huolestua, jos ei osaa rukoilla. Jeesus opetti oppilaitaan, notta ”rukoilkaa näin” ja antoi heille isä meidän
rukouksen. Jeesuksen rukouksessa tyyli ei ole tärkein vaan sisältö. Herran rukous keskittyi ensin Jumalaa, sitten tarpeisiimme, sitten syntien anteeksiantamiseen, sitten varjelukseen. Jeesus ei ymmärtääkseni tarkoittanut, että opetuslasten tuli siitä lähtien rukoilla vain näillä Hänen opettamillaan sanoilla. Sanat ovat vapaat, asenne on tärkein.
Hän haluaa kuulla meitä, puhua meille, keskustella meidän kanssamme. Kaikilla mahdollisilla tavoilla ja kaikissa tilanteissa. Me tarvitsemme sitä yhtä kipeästi kuin ruokalautasellemme kasviksia. Mitä Sinä haluat rukoilla Jumalalta juuri nyt? Rukoillaan sitä…