Opetussarjat

Kuuluu sarjaan

Joosuan menestystarina
Arto Malmberg
31:20
Views: 72

Johdanto:

Joosuan kirjasta voidaan paljon ottaa vertauskuvia. Toisaalta vertauskuvia käytettäessä tulisi olla varovainen. Raamatun tulkinnassa on hyvä sääntö se, että tekstiin ei laita sellaisia lisämerkityksiä, joita alkuperäiset lukijat eivät olisi siihen laittaneet. Toki me uuden liiton uskovina voimme nähdä paljon esikuvia Joosuan elämästä ja minäkin tulen vertaamaan Israelin kansan vaiheita seurakunnan elämään. Joosuan kirjassa on sellaisia hengellisiä periaatteita, jotka kestävät aikaa ja kulttuurieroa.

- Joosualla oli nöyryyttä ottaa vastaan ohjeita
- Hän lähti toimimaan kuuliaisesti
- hän teki parannusta, jos oli harhautunut tai toiminut väärin

Jäsennys:

1. Jerikon valloitus
2. Ain taistelu

1. Jerikon valloitus

Toimintaohjeet

Viimeksi jäimme siihen kun Joosua kohtasi Herran sotajoukon ylipäällikkön, jonka voi hyvinkin ymmärtää olevan esiolevainen Jeesus. Luvatun maan valloitus ei ollut Joosuan sotaa, vaan Herran Sebaotin, Sotajoukkojen Herran, sotaa. Niinpä hänen tuli noudattaa sotapäällikön ohjeita tulevassa ja tulevissa taisteluissa.

Mutta Jeriko sulki porttinsa ja oli suljettuna israelilaisilta: ei kukaan käynyt ulos, eikä kukaan käynyt sisälle. Niin Herra sanoi Joosualle: "Katso, minä annan sinun käsiisi Jerikon sekä sen kuninkaan ja sotaurhot. Kulkekaa siis, kaikki sotakuntoiset miehet, kaupungin ympäri, kiertäkää kerta kaupunki; tee niin kuutena päivänä. Ja seitsemän pappia kantakoon seitsemää oinaansarvista pasunaa arkin edellä. Seitsemäntenä päivänä kulkekaa kaupungin ympäri seitsemän kertaa, ja papit puhaltakoot pasunoihin. Ja kun pitkä oinaansarven puhallus kuuluu, kun kuulette pasunan äänen, niin nostakoon koko kansa kovan sotahuudon; silloin kaupungin muuri kukistuu siihen paikkaansa, ja kansa voi rynnätä sinne ylös, kukin suoraan eteensä."

Joos. 6:1-5

Ajan voittamiseksi useissa kohdin kerron mitä tapahtui, mutta nämä asiat voitte tarkistaa raamatuistanne. Saadessaan em. ohjeet, Joosua alkoi toteuttamaan niitä. Hän kertoi papeille ja kansalle kuinka tulee toimia. Hän yksinkertaisesti toimi juuri sen mukaan, kuin Herra oli käskyn antanut. Papit ja kansa myös toimi sen mukaan kuin Joosua sanoi.

Suunnitelma kaupungin valloittamiseksi on inhimillisesti katsoen järjetön. Kun me luemme sitä nyt, niin voidaan sanoa että olipa kerrassaan ihmeellinen voitto, valtava ihme. Mitä se oli heille jotka olivat tuon tehtävän edessä? Tekstiä lukiessa ei voi havaita minkäänlaista epäröintiä ja vastaanharomista, miten menetellä. Joosua oli läksynsä oppinut ja Herran sotajoukon ylipäällikön kohtaamisellakin oli varmasti merkitystä siinä kuinka hän lähti suunnitelmaa toteuttamaan. Hän teki tinkimättömästi sen mitä Herra oli sanonut. 

Oletko sinä koskaan saannut vakuutta ja varmuutta siitä, kuinka sinun tulee toimia jossain tilanteessa. Oletko toiminut ja saanut kokea siunauksen elämässäsi? Jollet vielä ole tehnyt niin, niin rohkaisen kovasti siihen. Jatketaan Joosuan kirjan lukemista…

2. Toiminta

Ja hän antoi Herran arkin kulkea yhden kierroksen kaupungin ympäri; sitten he menivät leiriin ja jäivät yöksi leiriin. Joosua nousi varhain seuraavana aamuna, ja papit ottivat Herran arkin. Ja ne seitsemän pappia, jotka kantoivat niitä seitsemää oinaansarvista pasunaa Herran arkin edellä, kulkivat puhaltaen yhtenään pasunoihin, ja aseväki kulki heidän edellään, mutta muu väki kulki Herran arkin jäljessä, samalla kuin pasunoihin yhtenään puhallettiin. Ja tänä toisenakin päivänä he kulkivat kerran kaupungin ympäri ja palasivat sitten leiriin. Niin he tekivät kuutena päivänä. Mutta seitsemäntenä päivänä he nousivat varhain aamun sarastaessa ja kulkivat kaupungin ympäri samalla tavalla seitsemän kertaa. Ainoastaan sinä päivänä he kulkivat kaupungin ympäri seitsemän kertaa.

Joos. 6:11-15

Raamattu ei kerro millaiset Jerikon muurit olivat, mutta tuskin kuitenkaan niin heikot että niitä olisi lähdetty murtamaan äänen voimalla. Mitä lie Jerikolaisten mielessä liikkunut. Ei muurin murtajia, ei minkäälaisia aseita tai välineitä joilla israelilaiset olisivat uskottavasti voineet tulla valloittamaan kaupunkia. He eivät alkaneet rakentamaan hyökkäysvallia kaupunkia vastaan, ei mitään sen kaltaista. Vain pasuunoiden yksitoikkoinen ääni kun he kiersivät kaupungin. Ensimmäisenä päivänä kerran, toisena päivänä kerran, kolmantena päivänä kerran…. Onko pasuunan ääni herättänyt kauhua, vai sitä että eikö ne parempaan pysty. Eivät taida tulla kyllä tähän kaupunkiin.!!?? Mitä israelin sotilaat ajattelivat kiertäessään kaupunkia. Piti olla hiljaa, vain torvet pauhasivat, mitkä olivat tuntemukset tuossa marssirivistössä. Olisiko jonkun mieleen voinut juolahtaa ajatus: ”onko tässä mitään järkeä? Näinkö tätä sotaa käydään? Ei tätä sotaa tällä tavalla voiteta?” Raamattu ei kerro näistä mitään ja tämä on vain spekulointia, mutta väistämättä minulla nousee tälläisia ajatuksia. Herran läsnäolo oli arkissa. Herran läsnäolossa he kiertivät tuota kaupunkia.

Tästä voimme ottaa sovelluksen tähän päivään. Mikä voisi olla meidän tämän päivän Jerikon muurimme. Se voisi olla meille ylivoimainen vastoinkäyminen, vaikea tehtävä, vaikea selviteltävä asia, Jumalan antama kutsu tms. jonka yli tai jota emme saa ns. haltuun omilla taidoillamme ja voimillamme. Jerikon kiertäminen on taas kuin rukous Jumalan puoleen, jossa saamme tuoda asian hänelle ja odottaa hänen yliluonnollista apuaan asiaan. Tunteemme voi rukouksessa ja niissä vaiheissa sanoa jossain kohtaa: ” ei tätä asiaa näin hoideta, pitää toimia, pitää toimia nopeasti.”

Jatketaan lukemista…

3. Tuhon omaksi vihitty

Kaupunki ja kaikki, mitä siinä on, vihittäköön tuhon omaksi Herran kunniaksi; ainoastaan portto Raahab jääköön henkiin, hän ja kaikki, jotka ovat hänen kanssaan hänen talossansa, sillä hän piilotti tiedustelijat, jotka me lähetimme. Mutta karttakaa tuhon omaksi vihittyä, ettette vihi jotakin tuhon omaksi ja kuitenkin ota tuhon omaksi vihittyä ja niin tule vihkineiksi Israelin leiriä tuhon omaksi ja syökse sitä onnettomuuteen. Ja kaikki hopea ja kulta sekä vaski- ja rautakalut olkoot pyhitetyt Herralle; ne joutukoot Herran aartehistoon." Silloin kansa nosti sotahuudon ja pasunoihin puhallettiin. Kun kansa kuuli pasunan äänen, niin se nosti kovan sotahuudon; silloin kukistui muuri siihen paikkaansa, ja kansa ryntäsi ylös kaupunkiin, kukin suoraan eteensä. Niin he valloittivat kaupungin. Ja he vihkivät miekan terällä tuhon omaksi kaiken, mitä kaupungissa oli, miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, vieläpä härät, lampaat ja aasit.

Joos. 6:17-21

Aapeli Saarisalon Raamatun sanakirjan mukaan ”Vihkiä tuhon omaksi” tarkoittaa, Käytöstä erottamista ja Jumalalle pyhittämistä. Tavallisissa tapauksissa etenkin kun oli kyseessä vangittujen vihollisten tai vallatun vihollisomaisuuden käsittely, tämä pyhittäminen merkitsi surmaamista tai täydellistä tuhoamista. Kaupungit ja kansat saattoivat jumalattomuutensa tai siveettömyytensä takia saada tämän tuomion. Tuhon omaksi vihkiminen ei merkinnyt kostoa kansan puolelta, vaan Jumalan tuomion täytäntöönpanoa, hänen, joka on elämän ja kuoleman herra.

Tämä on yksi niistä raamatun paikoista, joissa raamattua lukiessa voi helposti syntyä sellainen käsitys että Jumala on moraalihirviö. Hän käskee vihkimään tuhon omaksi kaiken, mitä kaupungissa oli: miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, vieläpä härät, lampaat ja aasit. Olen kuullut uskovienkin sanovan, että VT:n Jumala ei ole tämän päivän Jumala. Mikä hän sitten on, jollei hän ole sitä? Onko hän muuttunut?

Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.

Hebr. 13:8

Meidän tulee ymmärtää jotain hänen armostaan ja myös hänen pyhyydestään. Kanaanin kansojen epäjumalan palvelus oli hyvin moraalitonta, jumalan palveluksella oikeutettiin haureus, siinä uhrattiin lapsia. Tuo aika ja tavat toimia olivat raakoja. Voi vain kuvitella millaista elämä on yhteisössä, jossa eletään näin. Itseasiassa meno tämän päivän suomessa ei paljoakaan poikkea edellä kuvatusta. Meidän epäjumalamme on haureus - vapaa seksi, osin myös sen seurauksena lasten murhat - abortit. Pro Life Suomi sivuston tietojen mukaan Suomessa on vuoden 1970 jälkeen tehty jo yli 510.000 aborttia. Kuinka paljon enemmän meitä suomalaisia olisikaan, kuinka suuren siunauksen olemme menettäneetkään kansakuntana ja millaisen kirouksen olemme vetäneet yllemme.

Yhtäkaikki kanaanin kansojen syntien mitta oli tullut täyteen, niin kuin Jumala oli jo aiemmin puhunut Aabrahamille.

Ja neljännessä polvessa sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi."

1. Moos. 15:16

Raamattu ei selkeästi kerro, millaisia parannuksen teon mahdollisuuksia kanaanilaiset olivat saaneet. Mutta jos näemme ja ymmärrämme millainen Jumala on raamatun kokonaisilmoituksen valossa. Millainen hän on kaikessa uskollisuudessaan ja rakkaudessaan luomiaan ihmisiä kohtaan, emme voi ohittaa sitä tosiasiaa, etteikö hän olisi oikeudenmukainen. Varmasti hän oli antanut kansoille aikaa tehdä parannus ja hyljätä jumalaton elämäntapansa. Tuomitessaan kansat hän tekee sen oikeamielisesti, pyhyydessään ja rakkaudessaan. Näin minä uskon ja ymmärrän.

Eilen olin Prismassa ruokaostoksilla ja etsin sieltä tuhansien ja taas tuhansien eri tuotteiden ja tuotevalikoimien keskeltä perheelle ruokaa. Yhtäkkiä ymmärsin kuinka valtavan yltäkylläisyyden keskellä elän ja elämme. Jumalan hyvyys vetää sinua ja minua parannukseen. Jumalan hyvyys on vetänyt ja vetää, tätä kansaa koko ajan parannukseen. Mutta miten me olemme vastanneet tuohon hyvyyteen? Kääntämällä hänelle selkämme? Ajattelemalla että tämä hyvinvointi on omaa aikaansaannostamme.

EI, se on ollut Jumalan armoa, se on ollut hänen hyvyyttään meitä kohtaan, jolla hän on vetänyt meitä parannukseen. Jolla hän on vetänyt meitä kristittyjä parannukseen. Jolla hän on vetänyt tätä kaupunkia parannukseen. Jolla hän on vetänyt tätä maata parannukseen. Raamattu sanoo;

Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaisia tekevät. Vai luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset niitä, jotka senkaltaisia tekevät, ja itse samoja teet, että sinä vältät Jumalan tuomion? Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen? Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi, hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan": niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän, mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.

Room. 2:2-8

Jollemme me käänny, jollei tämä kansakunta käänny, meille ei käy yhtään sen paremmin kuin kävi Jerikon kansalle. Portto Raahabin perhe ja hänen omaisensa pelastuivat tämän rangaistuksen keskellä ja Raahabista tuli Daavidin esiäiti. Miksi! Hän turvasi jumalattomuuden keskellä elävään Jumalaan. Hän pyysi perhettään tulemaan luokseen turvaan. Kuinka he jaksoivat odottaa useampana eri päivänä, tulla uudestaan ja uudestaan Rahabin talon suojiin. Ne jotka jaksoivat, pelastuivat.

Meillekin on valmistettu pelastus, meidän pelastuksemme on Kristuksessa. Jos tunnistammme ja tunnustamme syntimme ja käännymme synneistämme hänen puoleensa, hänen puhdistettavakseen, hänen armahdettavakseen, hänen uudistettavakseen, niin elämämme muuttuu. Perheet muuttuu, työpaikat muuttuu, tämä maa muuttuu. Jos sinun elämäsi ei eroa tavallisen jumalattoman elämästä mitenkään, on joku pahasti pielessä.

Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta

Hebr. 12:14-15

Meidän pyhityksemme lähtökohta on Jeesuksessa ja turvassa häneen. Kun näemme syntimme viemme ne hänelle ja pyydämme että hän vapauttaa meidät kaikesta vääryydestä.

2. Ain taistelu

1. Karvas tappio

Joosuan maine kiiri eteenpäin, seuraava valloitettava kohde oli Ain kaupunki. Joosua lähetti vakoojia Aihin ja vakoojien raportin perusteella sinne lähetettiin vain kolme tuhatta miestä, sen piti olla helppo tapaus. Toisin kävi. Näiden kolmen tuhannen miehen piti kääntyä pakoon Ain miesten edessä ja heitä surmattiin noin 36 miestä.

Silloin kansan sydän raukesi ja tuli kuin vedeksi. Niin Joosua repäisi vaatteensa ja lankesi kasvoilleen maahan Herran arkin eteen ja oli siinä iltaan saakka, hän ja Israelin vanhimmat; ja he heittivät tomua päänsä päälle. Ja Joosua sanoi: "Voi, Herra, Herra, minkätähden toit tämän kansan Jordanin yli antaaksesi meidät amorilaisten käsiin ja tuhotaksesi meidät? Oi, jospa olisimme päättäneet jäädä tuolle puolelle Jordanin! Oi, Herra, mitä sanoisinkaan, kun Israel on kääntynyt pakoon vihollistensa edestä! Kun kanaanilaiset ja kaikki muut maan asukkaat sen kuulevat, niin he saartavat meidät ja hävittävät meidän nimemme maan päältä. Mitä aiot tehdä suuren nimesi puolesta?" Mutta Herra sanoi Joosualle: "Nouse! Miksi makaat kasvoillasi? Israel on tehnyt syntiä, he ovat rikkoneet minun liittoni, jonka minä olen heille säätänyt; he ovat ottaneet sitä, mikä oli vihitty tuhon omaksi, he ovat varastaneet ja valhetelleet, he ovat panneet sen omain tavarainsa joukkoon. Sentähden israelilaiset eivät voi kestää vihollistensa edessä, vaan heidän täytyy kääntyä pakoon vihollistensa edestä, sillä he itse ovat vihityt tuhon omiksi. En minä enää ole teidän kanssanne, ellette hävitä keskuudestanne tuhon omaksi vihittyä.

Joos. 7:6-12

Joosuan puhe alkaa kuulostamaan kuin perus israelilaisen valitukselta erämaassa. "Voi, Herra, Herra, minkätähden toit tämän kansan Jordanin yli antaaksesi meidät amorilaisten käsiin ja tuhotaksesi meidät? Oi, jospa olisimme päättäneet jäädä tuolle puolelle Jordanin! Mitä Herra vastaa? Nouse miksi makaat kasvoillasi? Yhden ihmisen synnin tähden oli jouduttu tähän tilanteeseen. Yhden ihmisen synnin tähden Israel ei voinnut menestyä. Yhden ihmisen rikkomus sai aikaan sen että 36 miestä menetti henkensä ja kansa menetti rohkeutensa.

Synti, salattu synti Jumalaa tai toisiamme vastaan on aina vakavaa ja tuhoavaa. Jos alamme salailla syntejämme tai pitkitämme parannuksen tekoa synnin turmelevuus vain kasvaa ja leviää. Kaikella tekemisellämme ja tekemättömyydellämme on seuraukset. Riippuen tilanteesta, asemastamme ja vastuustamme, synneillämme voi olla hyvin kauaskantoisia seurauksia. Jumala meitä armahtakoon, jos ja kun olemme poikenneet hänen tahdostaan, että nopeasti tulisimme takaisin hänen luokseen. Uudestaan ja uudestaan.

2. Parannuksen paikka

Herra käski Joosuaa kutsumaan kansa koolle ja pyhittäytymään, olemaan rituaalisesti puhdas seuraavana päivänä. Sitten arpomalla, sukukunnittain, suvuttain, perhkunnittain ja perheittäin

… arpa osui Aakaniin, Karmin poikaan, joka oli Sabdin poika, joka Serahin poika, Juudan sukukuntaa. Silloin Joosua sanoi Aakanille: "Poikani, anna Herralle, Israelin Jumalalle, kunnia ja anna hänelle ylistys: tunnusta minulle, mitä olet tehnyt, äläkä salaa sitä minulta." Niin Aakan vastasi Joosualle ja sanoi: "Minä todella olen tehnyt syntiä Herraa, Israelin Jumalaa, vastaan, sillä näin minä tein: kun minä näin saaliin joukossa kauniin sinearilaisen vaipan, kaksisataa sekeliä hopeata ja kultalevyn, viidenkymmenen sekelin painoisen niin minussa syttyi niihin himo, ja minä otin ne; ne ovat kätkettyinä maahan keskelle minun telttaani, hopea alimpana."

Joos. 7:18-21

Ja he kasasivat hänen päällensä suuren kiviroukkion, joka vielä tänäkin päivänä on olemassa; ja niin Herra lauhtui vihansa hehkusta. Sentähden kutsutaan sitä paikkaa vielä tänäkin päivänä Aakorin laaksoksi.

Joos. 7:26

Joosua lähetti miehiä ottamaan asiasta selkoa ja asia oli niin kuin Aakan oli tunnustanut. Aakan ja koko hänen perheensä ja kaikki mitä hänellä oli, tuhottiin. Heidät kivitettiin ja sitten poltettiin. Jos Aakanista haluaa etsiä jotain hyvää, niin hänen tapansa tunnustaa väärintekonsa on sitä. Hän kiertelemättä kertoo mitä on tehnyt. Syntiin lankeamisen mekanismi on tässäkin selvä: ”kun minä näin, … minussa syttyi niihin himo, ja minä otin ne”

Aakanin tekoa ei kuitenkaan voitu ”painaa villaisella”,hän ja hänen perheensä maksaa järkyttävän hinnan tästä. Miksi Jumala rankaisi koko perhettä? En tiedä, mutta raamatussa näyttää olevan usein ennakkotapauksia, joissa rangaistus on kova. Toisena esimerkkinä UT:sta nousee mieleeni Ananias ja Safira - hehän ”vain valehtelivat” lahjoittamastaan ja silti kuolivat. Toisaalta oli selvää, että jos samankaltainen kurittomuus kansassa olisi saanut jalansijaa, ei maata olisi saatu vallattua niinkään paljon, kuin sitä lopun perin vallattiin. Viesti oli ja on selvä, Jumala ei ole kansansa kanssa, ellei se hävitä keskuudestaan tuhon omaksi vihittyä.

3. Kohti päämäärää, Taistelu jatkuu

Joosua ei ensimmäisellä kerralla Ain valloitusta suunnitellessaan kysynyt neuvoa Herralta. Nöyrtymisen ja parannuksen kautta Joosua ja kansa saa uuden mahdollisuuden.

Ja Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää äläkä arkaile. Ota mukaasi kaikki sotaväki ja lähde ja mene Aihin. Katso, minä annan sinun käsiisi Ain kuninkaan ja hänen kansansa, hänen kaupunkinsa ja maansa. Ja tee Aille ja sen kuninkaalle, niinkuin teit Jerikolle ja sen kuninkaalle; kuitenkin saatte ryöstää itsellenne, mitä sieltä on saatavana saalista ja karjaa. Aseta väijytys kaupungin taa."

Joos. 8:1-2

Joosua saa jälleen kerran yksityiskohtaiset ohjeet, kuinka kaupunki tulee vallata. Valtaaminen onnistuu juuri niin kuin Herra häntä ohjeisti. Nyt erona edelliseen oli se että kaikki mitä kaupungista oli saatavana saalista, Israel sai ryöstää itselleen.

Olisipa Aakankin maltanut odottaa tänne asti. Tuli myös aika, jolloin varallisuutta voitiin kerätä, mutta sen tuli tapahtua Jumalan aikataulussa.

Joosuan kirja jatkuu ja lukuun yksitoista saakka kerrotaan taisteluista, joihin israelin kansa joutui. Vaikutelma joka Joosuasta tulee on se että silloin kuin hän kysyi Herran tahtoa elämässään ja noudatti sitä, hän menestyi vaikka vihollisia oli paljon ja ne olivat voimakkaita. Jos taas hän tai kansa jätti kysymättä neuvoa Herralta, he menivät harhaan, esim. gibeonilaisten juoni. Tässä on oppia meillekin. Samoilla periaatteilla kuin Joosua, voimme mekin menestyä hengellisessä elämässämme:

- Joosualla oli nöyryyttä ottaa vastaan ohjeita
- Hän lähti toimimaan kuuliaisesti
- hän teki parannusta, jos oli harhautunut tai toiminut väärin

Menestymisellä en tarkoita aineellista menestystä, vaan sitä että voimme saavuttaa elämässämme ne tavoitteet ; sen päämäärän, johon Jumala on meidät tarkoittanut